Etusivu
>
Uhkakuvat
> Ensimmäinen askel kohti lukukausimaksuja
Ensimmäinen askel kohti lukukausimaksuja
Tilauskoulutus ja lukukausimaksut ovat vain ensimmäinen askel kohti yleisiä lukukausimaksuja Suomessa. Maailmalta on useita esimerkkejä siitä, että maksut on otettu käyttöön portaittain. Suomessakin saattaa käydä niin, että EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilun kokeiluluonne unohdetaan muutamassa vuodessa ja maksut jäävät pysyviksi. Seuraavaksi peritään maksuja toisen tutkinnon suorittajilta, sitten viisi vuotta pidempään opiskelevilta, sitten alaa vaihtavilta, sitten jatko-opiskelijoilta ja lopuksi kaikilta.
On tärkeää huomata, että sellaisia päätöksiä, jotka ajavat kohti lukukausimaksuja, on jo tehty hallitusohjelmassa tilauskoulutuksen ja lukukausimaksukokeilun muodossa. Yliopistolakia uudistaessa on myös kaavailtu yliopistohallinnon ulkopuolisten jäsenten määrän kasvattamista ja ulkopuolisesta rahoituksesta riippuvaisempaa yliopistojen säätiömallia. EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksu- ja stipendijärjestelmän voi helposti ottaa tulevaisuudessa käyttöön suomalaisillekin, kun rakenteet ovat olemassa. EU/ETA-alueen lukukausimaksut jakavat opiskelijat tavallaan kahteen kastiin, jolloin paineet järjestelmän yhtenäistämisestä kasvavat. Nämä kaikki muutokset lisäävät todennäköisyyttä lukukausimaksujen perimisestä kaikilta opiskelijoilta.
Esimerkkejä muista maista:
Saksassa maksut ovat edenneet juuri edellä kuvatun porttiteorian mukaan. Vuonna 1997 alettiin periä maksuja niiltä, joiden opinnot venyivät, vuonna 1999 tulivat maksut ulkomaalaisille ja lopulta vuonna 2005 lukukausimaksut tulivat kaikille mahdollisiksi. Osavaltiot päättävät lukukausimaksujen perinnästä. Erilaisia maksuja on olemassa esimerkiksi yli 60-vuotiaille, uutta alaa opiskeleville jatko-opiskelijoille ja muista osavaltioista tuleville.
Virossa lakia muutettiin vuonna 1994 niin, että yliopistot saivat periä osalta opiskelijoilta lukukausimaksuja. Nykyisin noin puolet opiskelijoista maksaa osittaisia lukukausimaksuja. Vuonna 2007 OECD:n raportti ehdotti tasa-arvon nimissä
lukukausimaksun perimistä kaikilta. Aina tasaisin väliajoin Virossa käydään voimakasta keskustelua tästä aiheesta. Lukukausimaksujen periminen kaikilta oli vahvasti agendalla esimerkiksi korkeakoulutuksen strategiaa laadittaessa vuonna 2005. Myös Virossa on siis nähtävissä, että pienen ryhmän lukukausimaksut voimistavat keskustelua lukukausimaksujen perimisestä kaikilta.
Australiassa ryhdyttiin keräämään 150 euron rekisteröintimaksua
opiskelijoilta 1986. Kolme vuotta myöhemmin siirryttiin 1300 euron
lukukausimaksuihin. Nykyään australialaisopiskelijat maksavat 2500-5000 euron
lukukausimaksuja, ulkomaisille maksut ovat 5000 - 10 000 euroa. Parissa
vuosikymmenessä julkisen rahoituksen osuus on laskenut 75 prosentista 40
prosenttiin. Lukukausimaksujen periminen nähdäänkin helposti syyksi pienentää
valtion tukea, jolloin tarve periä maksuja kasvaa edelleen.
(Lähde:
HYY: 6 väitettä ja faktaa lukukausimaksuista)
