Yleisesti esitettyjä väitteitä lukukausimaksujen käyttöönottamisen puolesta:

Väite 1: Lukukausimaksuilla saadaan lisää rahaa yliopistoille.

Vihreä vastaus 1: On totta, että lukukausimaksuilla voidaan saada hieman lisää rahaa yliopistoille, mutta toisaalta ne eivät automaattisesti ratkaise yliopistojen rahoitusongelmia. Joka tapauksessa opiskelijat maksaisivat opinnoistaan vain pienen osan, jolloin julkinen rahoitus olisi edelleen yliopistojen elinehto. Kaiken lisäksi esimerkiksi Australiassa ja Isossa-Britanniassa lukukausimaksujen seurauksena valtion osuus yliopistojen rahoituksesta on pienentynyt. Stipendijärjestelmän vuoksi lisätuloja ei saada ja byrokratiakulut tekevät lukukausimaksujärjestelmästä tappiollisen. Lisäksi EU/ETA-maiden ulkopuolisia opiskelijoita on Suomessa toistaiseksi niin vähän (n. 2000), ettei heihin kohdistetut lukukausimaksut toisi juurikaan lisätuloja.


Väite 2: Opiskeleminen on opiskelijan sijoitus omaan tulevaisuuteensa, joten hänen on myös maksettava siitä.

Vihreä vastaus 2: Opiskeleminen on ensisijaisesti yhteiskunnan investointi, josta koko yhteiskunta hyötyy. Lukukausimaksujen myötä saattaisi kannustin opiskella myös heikentyä, jolloin suomalainen koulutustaso laskisi.

Nykyisin opiskelu ei takaa yksilölle automaattisesti ruusuista tulevaisuutta. Työuran kokonaisansiot vaihtelevat paljon opiskelualasta riippuen sekä korkeakoulutetuilla että muilla palkansaajilla. Julkisella sektorilla, yliopistotutkijoilla ja monilla naisvaltaisilla aloilla lähtöpalkat eivät juurikaan poikkea toiseen asteen koulututaustaisten keskipalkoista. Lukukausimaksujen voi siis nähdä kohtelevan eri sukupuolia epätasa-arvoisesti. Toisaalta monella matalan koulutuksen alalla on huutava työvoimapula. Tämä parantaa huomattavasti myös ammattiin koulututettujen työtilannetta ja työnäkymiä tulevaisuudessa.

Väite 3: Maksuton yliopistokoulutus ei ole tasa-arvoistavaa, koska korkeakoulutettujen vanhempien lapset hankkivat korkeakoulutuksen huomattavasti muita useammin. Näin ollen matalasti koulutetut maksavat kohtuuttoman paljon korkeasti koulutettujen opinnoista.

Vihreä vastaus 3: Verotuksen progressio paikkaa osan tästä vinoutumasta.

Tärkeämpi vasta-argumentti on se, että valtion tuottamien palvelujen kohdentumista ei voi tarkastella näin suoraviivaisesti. Lähes kaikki julkiset palvelut ovat sellaisia, että joku väestönryhmä hyötyy niistä enemmän kuin joku toinen. Esimerkiksi julkisia terveyspalveluja matalasti koulutetut käyttävät huomattavasti korkeasti koulutettuja enemmän (matalasti koulutettujen sairastavuus on selvästi korkeasti koulutettuja korkeampaa). Silti terveyskeskusmaksuja ei ole porrastettu koulutustaustan mukaan.

Ei ole näyttöä siitä, että maissa, joissa lukukausimaksut olisivat käytössä, korkeakoulutus periytyisi vähemmän kuin Suomessa, enemminkin päin vastoin.


Väite 4: Opiskelijat valmistuisivat nopeammin, jos lukukausimaksut olisivat käytössä.

Vihreä vastaus: On mahdollista, että osa opiskelijoista valmistuisi nopeammin, jos käytössä olisi lukukausimaksut. Toisaalta vielä nykyistäkin suurempi osa opiskelijoista lähtisi työelämään ennen valmistumista, jos vaihtoehdot olisivat lukukausimaksun maksaminen (mahdolllisesti lainan ottaminen tätä varten) tai pääseminen oikeisiin palkkatöihin. Lisääntyvä työssäkäynti opiskelujen ohessa pidentäisi valmistumisaikoja entisestään (jo nykytilanteessa käydään töissä elinkustannusten maksamiseksi). Toisaalta tällä hetkellä näyttäisi siltä, että opintoajat ovat lyhenemään päin tutkintorakenteen uudistuksen seurauksena. Tämä siitä huolimatta, että uuden tutkintorakenteen ja opinto-aikojen rajauksen vaikutukset eivät ole vielä kokonaisuudessaan näkyvissä.

Vaikka opiskelijat valmistuisivat nopeammin, olisi lukukausimaksujen myötä kynnys vaihtaa alaa nykyistä korkeampi. Tämä johtaa siihen, että ihmiset valmistuvat aloille, jotka eivät heille sovi. Opiskelusta karsitaan kaikki paitsi pakollinen pois, jolloin tuloksena on putkitutkinnon suorittaneita maistereita, jotka eivät näe metsää puilta.


Väite 5: Jos nykyajan vanhemmilla on varaa ostaa uusi auto, niin miksi heillä ei olisi varaa maksaa lastensa koulutusta?

Vihreä vastaus 5: Varmasti osalla vanhemmista olisi varaa maksaa, mutta yhdenkään vahemman ei tarvitse, jos he eivät halua. Vanhempien elatusvelvollisuus loppuu ennen lapsen korkeakouluopintojen aloittamista. Tämän jälkeen he saavat tehdä rahoillaan ihan mitä haluavat. Jos halutaan, että vanhemmat maksavat lastensa opinnot, lailla pitää vanhemmille säätää tällainen velvoite.


Väite 6: Lukukausimaksujen myötä opiskelua arvostettaisiin enemmän, joten koulutuksen laatu kasvaa.

Vihreä vastaus 6: Esimerkiksi Australiassa on ollut nähtävissä, että koulutuksesta maksavat opiskelijat yrittävät päästä opinnoista mahdollisimman helpolla, joten haastavia kursseja ei välttämättä enää valita. Työssäkäynti tarkoittaa myös sitä, että opintoihin voi keskittyä yhä vähemmän ja oppimisen laatu kärsii. Lukukausimaksujen takia mahdollisuus koulutukseen olisi varakkailla, jolloin lahjakkaimmat saattavat jäädä koulutuksen ulkopuolelle. Opiskelijat valitsisivat myös enemmän aloja, jotka tuovat varmasti rahaa. He eivät siis valitsisi välttämättä alaa, joka heille parhaiten sopii. Miltä näyttäisi yhteiskunta, jossa kukaan ei tietäisi mitään folkloristiikasta tai filosofiasta? Koulutuksesta on tulossa kulutushyödyke ja opiskelijoista asiakkaita, jolloin heillä ei ole intoa kehittää omaan opiskelualaansa. Tieteen ja opiskelun kaupallistuminen aiheuttaa mekaanista oppimista eikä rakkautta tietoon. Lukukausimaksujen johdosta opiskelijalla ei olisi varaa vaihtaa ala, joten lopputuloksena olisi itselleen sopimattomille aloille valmistuneita ihmisiä. Tämä ei palvele kenenkään etua.


Väite 7: Lukukausimaksuilla parannetaan suomalaisten yliopistojen kansainvälistä vetovoimaa.

Vihreä vastaus 7: Ylioppilaskuntien tekemän tutkimuksen mukaan 60 % EU/ETA-maiden ulkopuolisista opiskelijoista ei olisi tullut Suomeen opiskelemaan, jos täällä perittäisiin lukukausimaksuja. Lukukausimaksukokeilu vähentää ulkomaisten opiskelijoiden määrää, sillä juuri maksuton koulutus on kilpailuvalttimme kansainvälisessä korkeakoulukentässä. Usein kuulee sanottavan, että nämä opiskelijat vain opiskelevat verorahoillamme ja lähtevät heti Suomesta opiskeluidensa jälkeen. Ratkaisuna eivät ole lukukausimaksut, vaan jäämisen helpottaminen paremmilla kieliopinnoilla ja lainsäädännöllä.

Vastauksia erityisesti EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuihin liittyviin väitteisiin voi lukea täältä.

- - -
Lukukausimaksukeskustelu on hyvin samanlaista eri maissa. Mm. Saksassa ja Kanadassa käydään keskustelua samoin argumentein kuin Suomessa.