Opetusministeriö asetti keväällä 2005 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää mahdollisuutta ryhtyä perimään lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Työryhmä päätyi kannattamaan lukukausimaksuja, jotka olisivat suuruudeltaan noin 3500 - 12 000 euroa lukuvuodelta. Suomalaisen korkeakoulututkinnon vuosikustannukset ovat tällä hetkellä 4000 - 32 000 euroa koulutusalasta riippuen.

Vanhasen II hallitus päätti sisällyttää maksullisen koulutuksen hallitusohjelmaansa tilauskoulutuksen ja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille maksullisten maisteriohjelmien muodossa. Tilauskoulutus tarkoittaa tutkintoon johtavaa koulutusta, jonka maksaa koulutuksen tilaaja, kuten yritys, kansainvälinen järjestö, vieras valtio tai toinen yliopisto.

Korkeakoulutuksen maksullistamisen taustalla on valtioneuvoston vuonna 2003 asettama tavoite kansainvälistää suomalaisia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kaksinkertaistamalla ulkomaisten opiskelijoiden määrä vuosikymmenen loppuun mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta hallituksen toteutustapa (lukukausimaksut) omituinen, sillä ylioppilaskuntien tekemän selvityksen mukaan 60 % Suomessa opiskelevista ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista ei olisi tullut Suomeen opiskelemaan, mikäli heidän opiskelunsa olisi ollut maksullista. Suomalaisten yliopistojen vetovoima ei siis suinkaan kasvaisi lukukausimaksujen myötä vaan vähenisi selvästi.

Opetusministeriön työryhmän mukaan lukukausimaksuilla olisi tarkoitus rahoittaa kansainvälistymisestä koituvia lisäkustannuksia, kuten ulkomaisten opiskelijoiden haku- ja valintaprosesseja, opinto-ohjausta sekä opetusohjelmien kansainvälistä markkinointia. Lukukausimaksujen myötä on tarpeellista luoda ulkomaisille opiskelijoille myös stipendijärjestelmä, josta koituisi yliopistoille lisäkustannuksia. Ei ole olemassa mitään takeita siitä, että lukukausimaksuilla kyettäisiin kattamaan stipendien, byrokratian ja markkinoinnin aiheuttamat kustannukset.